Makupaloja Suomesta referaatti

Puhutaan ruoasta!

Ruoka kun on pakollinen meille paikallisille, kuin ulkomaalaisillekkin, niin se on aina hyvä aihe avata keskustelu. Jokaisen kun kuitenkin on pakko syödäkin.

Suomalainen ruoka kulttuuri on kokenut suuria muutoksia 2000-luvulla. Myös eurooppalainen ruoka on noussut suureen maineeseen maailmalla sen puhtauden, selkeyden, uuden maun sekä luonnon läheisyyden takia.

Tämän tekstin tarkoitus on avata suomalaista ruokakulttuuria maailmalle. Teemoja valittaessa on otettu huomioon asiat, mitkä kiinnostavat ulkomaalaisia ja ovat ainutlaatuisia. Ruoka kulttuurimme- josta meidän pitäisi olla ylpeä- saa monen ulkomaalaisen jopa yllättymään.


Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja!

Suomalainen ruokakulttuuri koostuu pohjois luonnon mauista, perinteistä sekä uusista vaikuttajista.
Pohjoisen luonto luo meille ruokaelämyksiä mm. villit marjat, riista, kalat sekä sieniä unohtamatta. Vuodenaikojen vaihtelut huomaa selkeästi lautaseltamme.

Ruoassamme huomaa paljon vaikutteita naapurimailtamme, joissa huomaa pilkkeittä mm. historiasta.
Erilaisten ravitsemuksellisten haasteiden ratkaiseminen on saattanut suomalaisen terveellisen syömisen osaamisen maailman huipulle. Ravitsemustieteestä tiedetään paljon, ja sitä hyödynnetään sen mukaisesti. Yksi hyvinvoinnin ulmakivistä on laadukkaisiin peruselintarvikkeisiin pohjautuva ruokavalio. Sitä kannustetaan käyttämään niin neuvoloissa kuin kouluruokailuissakin.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia!

Täällä meillä suomessa luonto on meille läheinen. Se vie meidät lähelle ruoan kasvupaikkoja. Kun taas monille ulkomaalaisille on ihme, että voimme syödä kotona itse noukittuja sieniä tai marjoja. Jokamiehenoikeus takaa kaikille mahdollisuuden siihen. Kalastykseen tarvitset luvat, mutta sekään ei hankalaa ole. Monien suomalaisten kotoa löytyy edelleen  ikiaikaisia kalanvalmistus menetelmiä mm. savustuspönttö.

Itse pyydystetty riistakaan ei ole kummallinen asia suomessa. Luvat siihen ovat hiukan vaivalloisemmat hankkia kuin kalastukseen, mutta se ei ole ongelma. Yleisin riista mitä ruokapöydästä löytää, on hirvi. Myös peurat ja jänikset ovat yleisiä. Linnuista kaksi yleisintä ovat sepelkyyhkyt, sekä sinisorsat.  Aristokraattisuus ja rituaalit eivät kuulu suomen metsiin.

Erikoisempiin metsän tuotoksiin kuuluvat koivun mahla, kuusen kerkkä sekä terva.

Maailman pohjoisin talous!

Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta niin pohjoisessa, kuin meillä täällä. Pohjoisen lyhyt kesä sekä pitkä talvi ovat hankaloittaneet sitä, mutta sen johdosta on tehty luovia ratkaisuja ja laadukasta ruokaa.

Kesällä suomalaisilla kasveilla on kiire: koko kasvuprosessi pitää käydä läpi kuukautta paria lyhyemmässä ajassa etelän lämpöön verrattuna. Syksyllä puolestaan on sadonkorjaajilla kiire, sillä työt on tehtävä muutamassa viikossa, pois talven jaloista.

Nopean kasvun mahdollistavat kesäpäivien runsas valo, golf-virta sekä lajit jotka ovat tähän sopeutuneet. Kasteluvettä on myös aina saatavilla.

Kun pellot ja metsät eivät talvisin meille mitään tuota, silloin turvadutaan kasvihuoneisiin. Kasvihuoneiden eteen on tehty kovasti töitä, joka näkyy mm. energian käytön vähenemisenä sekä satotason nousussa.

Suomessa maataloneläimistä pidetään hyvä huoli, ja heidän ruokavaliosta pidetään huolta. Nämä seikat näkyvät lihassamme, maidossamme sekä munissamme.

Neljän vuodenajan maut!

Talvisin ruoka koostuu tummista mauista, on sipulin kirpakkuutta, perunan, porkkana ja lantun kypsää maan aromia.  Lihapadat ja laatikkoruoat haudutetaan lempeästi. Etikkavihannekset ja hapankaali tuovat raikkaan tuulahduksen. Perinteinen jouluateria on talven makujen huipentuma.

Kevään tullessa ruokakin kevenee. Löytyy keittoja, talven pakkasessa olleita viimeisiä lihoja sekä uuden sadon tuontivihanneksia. Kesän herkut tekevät tuloaan.

Kesän joka vuotinen hittituote on uudet perunat, mansikoita ja herneitä unohtamatta. Grillissä valmistetaan suuret osat kesän ruoista. Niin lihat kuin kasviksetkin.

Syksyn tullessa marjat ja sienet tulevat ruokiin.  Hillot, mehut, hapansäilykkeet, kuivatut tuotteet ja pakasteet täyttävät varastot.

Suomalaiset terveyspommit!

Suomalaisiin perusraaka-aineisiin perustuva ruokavalio on terveellinen. Se sisältää paljon kauraa ja ruista, jooiden energia auttaa jaksamaan pitkiä aikoja, sekä kuidut tekevät hyvää suolistolle. Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista saadaan tarpeellisia rasvahappoja sydämen, verisuonien ja ihon hyvinvointiin.

Teollisuus on jo pitkään vähentänyt rasvan, suolan ja sokerin määrää tuotteissaan. Sydänmerkki-järjestelmä kannustaa teollisuuden tuotekehitystä. Sijaintimme ja vähäisen auringon saannin takia, lisätään maitoihimme D-vitamiinia.

Vuosituhannen ilmiöksi on noussut ympäri maailmaa lähi-, lähi- ja luomuruoka. Nämä näkyvät myös Suomessa. Superruoka on termi  luonnollisille ruoka-aineille, joilla on poikkeuksellisen korkea ravitsemusarvo. Lähiruoasta terveellisen tekee sen vähäinen jalostusaste.  Luomuruoassa terveellisyyttä on keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden ja lisäaineiden tiukka rajoittaminen.

Ruoka-ainerajoitteisille täällä on hyvät oltavat, ja vaihtoehtoja on todella monipuolisesti ruokapaikoista kahviloihin. Suomalaisten erityisruokavaliotietämys on levinnyt jo maailmallekkin.

Terveyttä edistävän ruoan tieteellistä huippua ovat funktionaaliset elintarvikkeet. Ne ovat tieteellisesti tutkittuja tuotteita, joilla on tavanomaisten ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi erityisiä myönteisiä vaikutuksia. Funktionaaliseen tuotteeseen voidaan lisätä suotuisia aineosia tai poistaa haitallisia. Niistä tunnetuin on ksylitoli.

Terveellisen ravitsemuksen osaaminen on Suomessa laaja-alaista. Sille on kansainvälistä kysyntää, sillä elintason kohoamisesta johtuvien ongelmien kanssa painii moni kansakunta (mm. lihavuus, diabetes).

Koulupäivän ruokakulttuuria!

Viralliseen opetussuunnitelmaan kuuluu lämmin luonas. Sen tarkoitus on auttaa jaksamaan koko koulupäivän läpi. Samalla tulee ravitsemus-, tapa- jaterveyskasvatusta.

Kotitaloustunnit ovat myös osa järjestelmää. Siellä opitaan itse ruoanlaittoa, sekä arjen askareita.

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa!

Ruokapuolen trendejä ovat tällä hetkellä luomu- ja lähiruoka, sekä kestävä kehitys. Näiden valikoima on suuressa nosteessa niin kaupoissa, kuin ravintoloissakin.

Suomesta löytyy paljon luomumaataloutta, ja niiden käyttäjäkunta kasvaa koko ajan. Lähiruoka on myös suuressa nosteessa, ja suomalainen ruoka kokonaisuudessaan luokitellaankin lähiruoaksi. Nämä ajatukset tuovat ruokaan lisää ekologisia, sekä esteettisiä näkökantoja.

Konkreettisia esimerkkejä kestävän ruokavalion etenemisestä on runsaasti.  Esimerkiksi kaurahiutalepaketeissa on ilmastovaikutuksista ja vedenkulutuksesta kertovat merkit.

Ainutlaatuinen makupaletti!

Suomen lähtökohtainen ruokakulttuuri lähtee idästä, sekä lännestä. Idässä tyypillinen asia oli uuni, jossa valmistettiin mm. leipää. leivonnaisia sekä haudutettuja ruokia. Nykypäivänä niistä parhaiten esillä ovat mm. karjalanpiirakat, limppu, piirakat ja karjalanpaisti. Lännessä puolestaan ruoat tehtiin avotulella, paistit olivat kokonaisia, leipä harvinaisempaa sekä kuivattua. Lännessä ruoka on myös makeampaa.

Historian aikana monet asiat ovat vaikuttaneet ruokiimme. Kristinuskon tultua siirtyi raaka ruoka, hevosenliha ja juopottelu kielletylle listalle. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan vaikutukset ovat vielä suurempia. Jälleenrakennuksena aikana ihmiset kiinnostuivat mm. viinistä ja etelän hedelmistä.

Tumma leipä on suomalaisen ruokakulttuurin pyhinasia. Leipävalikoiasta voi edelleen silti nähdä missä päin suome olet. Pohjoisen ohuet rieskat, lännen makeat limput, idän piirakat sekä rannikon tiivis ja makea mustaleipä.

Kattaus suomalaista suunnittelua!

Ruokaan liittyviä muotoiluja on usean laisia: keittiömiljöö, tekstiilit, astiat, kattaus ja tuote-, pakkaus- ja myymäläsuunnittelu.

Klassikot ovat edelleen modernissa arjessamme. Löytyy Iittalaa, Marimekkoa ja Pentikiä. Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä. Ruoassa se tarkoittaa raaka-aineiden tunnistettavuuta, yksinkertaisia valmistustapoja ja rauhallista aterian esillepanoa.

Käytännöllisyys on muotoilussa usein pelkistystä, jopa kurinalaisuutta, materiaalin kunnioittamista ja tuotteenkäyttöön liittyviä oivalluksia. Tätä näkökulmaa arvostamme itse suuresti. Käytännöllisiksi arvoiksi voi laskea mm. energian saannin, terveydelliset näkökulmat ja helppouden. Näiden asioiden eteen on tehty runsaasti töitä.

Uudessa suomalaisessa muotoilussa sekä ruokakulttuurissa suunnannäyttäjät ovat innovatiivisia ja kansainvälisiä. Taustalla trendit ovat samat: ympäristöystävällisyys, eettisyys ja käsityön arvostuksen kasvu.

Helsinki, gastronominen suunnannäyttäjä!

Kansainvälisen tason keittiömestarit vievät suomalaista ruokaa maailmalle ja ohjaavat maailman kulinaristit pöytiimme. Innovatiiviset ammattilaiset yhdistävät pohjoisen raaka-aineet, vanhat säilöntä- menetelmät ja ruoanvalmistustekniikat, perinneruoat sekä maailmalta tuodut opit. Tulos on elämys, jonka kaikki muistavat.

Vuosituhannen vaihteessa alkoi suomalaisten kokkien, sekä ruoan nousukausi. Helsingistä löytyy monipuolisin valinta, mutta ympäri Suomea löytyy myös huippuosaamista.

Huippuravintoloissa suomalaiset perinteikkäät maut on houkuteltu esiin nykyaikaisin keinoin, suutuntuma on uusi ja vaihteleva, raaka-aineet selkeästi tunnistettavissa. Suomalaisuus tai skandinaavisuus näkyy ruoassa kuin ruoassa.

Omintakeisuuden kulmakiviä ovat persoonalliset raakaaineet. Niiden saavuttamiseen tehdään yhteistyötä pienyrittäjien kanssa. Tulos voi olla perinteisesti pääruokana tarjottua poronkäristystä ilmavana alkuruokana ja arkiselta kuulostavaa vispipuuroa ylellisenä jälkiruokana.

 Ravintolakulttuurimme on aikanaan kehittynyt ulkomaisten osaajien käsissä. Se on silti vielä nuorta, sillä ranskalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten keittiömestareiden mielenkiinnon kohde oli muualla kuin suomalaisten perinneruokien kehittämisessä salonkikelpoiseksi. Alkoholipolitiikka on myös hidastanut kehitystä.

Pohjoismainen keittiö on gastronominen trendi maailmalla. Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimmista trendikaupungeista, myös ruoan suhteen. Valtteina toimii uutuusarvo ja hyvä ravintolatarjonta

Kippis!

Ruokajuomakulttuurimme on myös omanlaisensa. Kraanavesi ja maito ovat selkeästi yleisimmät. Marjoistamme saa myös monipuolisesti erilaisia juomia, alkoholilla ja ilman. Oluenpano on myös aina osattu Suomessa.

Suomessa pohjavesi on helposti käytettävissämme. Yli puolet käyttövedestämmekin on pohjavettä.  Muu käyttövesi on puolestaan puhdistettua järvivettä, jonka makua ei liiallinen kalkki tai kloori häiritse.

Maito on tullut ruokajuomaksi vasta n. 100 vuotta sitten, joten se on vielä perinteenä uutta, mutta sitäkin suositumpaa.

Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. Valinnan varaa on paljon johtuen pienten yritysten mukaan tulosta. Sahti edustaa suomalaista vanhaa perinnettä, ja on hyväksyttynä myös EU:n Aito perinteinen tuote -rekisteriin, koska se on maailman vanhimpia oluttyyppejä.

Viini puolestaan on osa uudempaa ruokakulttuuriamme.  Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme.

Kippis suomalaiselle ruokakulttuurille!

Suomalaista ruokavientiä!

Suomalaista ruokaa vie yhteensä noin 400 yritystä, joista noin 170 on elintarvikealan yritystä.

Kansainvälistyneitä suuria yrityksiä ja tuote-esimerkkejä ovat mm. Atria Oyj, HK Scan Oyj ja Valio Oy.